Näytetään tekstit, joissa on tunniste erikoispostaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste erikoispostaus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. kesäkuuta 2014

100 Days



Sata päivää maailman toisella puolella tuli täyteen perjantaina, ja sitä on oikeestaan tosi vaikee käsittää et oon ollu täällä niin pitkään ja kui nopeesti aika on kulunu, ja et jäljellä on enää about puol vuotta.

Sadassa päivässä on kuitenki ehtiny sattua ja tapahtua kaikenlaista, ja aattelin koota pienen listan mitä siihen aikaan on mahtunu :)


Oon oppinu arvostamaan niitä pieniä (ja vähän suurempiakin) asioita

Kuka ois arvannu et ikävöin juotavia jugurtteja täällä ollessa? Ja oman huoneen merkitys kasvaa huomattavasti kun jakaa huoneen 14-vuotiaan hostsiskon kanssa! Enkä ois uskonu et niinkin pieni asia kuin juustohöylä vaikuttaa mun arkeen niin paljon. (Täällä ei siis tiedetä juustohöylistä)
Arvostus Suomen koulujärjestelmää kohtaan on kans kasvanu huomattavasti (vaikka parannettavaa kuitenkin löytyy(;)

Oon astunu ulos mun mukavuusalueelta lukemattomia kertoja

Ehdottomasti yks isoimmista haasteista oli heti tokalla viikolla ollu Business Challenge, jossa selitin viitisen minuuttia tuotteesta joka oltiin kehitetty täysin tuntemattoman ryhmän kanssa kahdessa päivässä viidelle eri tuomarille ja joka loppujen lopuks voitettiin. Toinen iso asia oli Suomi-esitelmän pito assemblyssä, jota jännitin viikkoja ihan turhaan. Ja tarviiko tätä ees mainita; Benji hyppy!

Oon saanu ystäviä ympäri maailmaa

Mun lista maista missä mun on pakko päästä käymään tän vuoden jälkeen sen ku kasvaa :D Bolivia, Sveitsi, Tanska, Ranska, Saksa, Meksiko, USA, Hollanti... Ja tietenki Uusi-Seelanti! Ihan uskomatonta miten vaan reilun kolmen kuukauden jälkeen musta tuntuu et oisin tuntenu nää ihmiset aina!



Huonot päivät

Ei, vaihtarit ei oo immuuneja huonoille päiville niinku ei oo kukaan muukaan. Hyviä päiviä on kuitenki onneks enemmän, mut ne vaikeemmat päivät tuntuu täällä monta kertaa pahemmilta mitä ne tuntuis Suomessa, ja sillon jos vielä sattuu olee se päivä kun englannin puhuminen ei oikeesti onnistu nii sit on hauskaa! Eli vaikka kirjotanki pääasiassa vaan niistä positiivisista jutuista nii muistakaa et kulissien takana tapahtuu paljon muutakin :)

Ne päivät kun unohtaa et on vaihtari

Isona kontrastina niille ei-niin-kivoille päiville on ne mahtavat hetket kun mielestä katoo se fakta et on oikeesti ulkomaalainen joka asuu tässä maassa vaan vuoden. Tähän mennessä mulla on ollu niitä vaan muutama, mut mitä pidemmälle mennään niin sitä tiuhemmin niitä tulee :)

Olemassaolon kriisit

Ne on ne hetket kun kävelee koulusta kotiin auringonpaisteessa ja kiinnittää vähän enemmän huomiota kaikkiin yksityiskohtiin, mikä yleensä johtaa ajatukseen "mä oon oikeesti täällä enkä Suomessa", mikä edelleen johtaa siihen että on hetkellisesti erittäin itsetietoinen siitä miten kävelee ja loppujen lopuks tyhjentävään ajatukseen "miten mä oon just mä". Yleensä hetkellisen universumin tarkoituksen pohdiskelun jälkeen nää ajatukset menee ohi parissa minuutissa ja matka jatkuu taas normaalisti kotia kohti.

Unohtumattomat kokemukset

Kuten sanottu, sadan päivän aikana oon ehtiny kokea älyttömästi asioita mitä en varmasti tuu ikinä unohtaa, ja parhainta on se et tää vaihtovuos ei oo vielä edes puolessa välissä!



Ilo irti siis jokasesta hetkestä!

Ja hei muutes tää tyttö täyttää huomenna 17!! *Dancing Queen plays in the background*


keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Differences

Helouu!

Mua pyydettiin kertoo vähän eroavaisuuksista Suomen ja Uuden-Seelannin välillä nii tässä niitä nyt sit ois! :)

Ihmiset
Yks isoimmista eroista on ehdottomasti ihmisten avoimuus ja small talk- kulttuuri! Suomalaisethan tunnetusti välttää tuntemattomille puhumista ja bussipysäkeillä pitää kahden metrin välin kaikkiin muihin, joten pelkästään se et täällä myyjä alkaa kassalla jutustelee mukavia säästä sun muusta oli aika iso shokki :D Kiwit on kans _tosi_ lapsellisia ja oikeesti jopa 17-18v käyttäytyy välillä niinku seiskaluokkalaiset. Ei siinä mitään pahaa siis oo mut hieman on vaan kummallista :D
Toinen iso ero on se et Uudessa-Seelannissa on tosi paljon eri etnisyyksiä valkosten eurooppailaisten lisäks. Maorit on NZ alkuperäisasukkaita jotka oli täällä ennenku eurooppalaiset "löysi" Uuden-Seelannin. Täällä asuu kans paljon ihmisiä Aasiasta ja Tyynenmeren saarilta.
Valitettavasti rasismia esiintyy täällä Tokoroassakin vaikka täällä asuvista ihmisistä noin 70% on Maoreja. Sen huomaa lähinnä siit et ihmiset jakautuu omiin porukkoihinsa koulussa oikeestaan aika pitkälti ihonvärin perusteella, mikä on tosi typerää..
Mut kuitenki kaikki on ollu mulle tosi mukavia ja ylipäätään kiweistä on vaikee olla tykkäämättä :)

Ruoka
Uusi-Seelantilainen ruoka on suoraan sanottuna aika epäterveellistä. Munia, pekonia ja valkosta paahtoleipää aamiaiseks, jauheliha pie lounaaks ja illalliseks roast pork with roast veggies. Okei ei nää joka aamu munia ja pekonia syö mut valkosta paahtoleipää kuluu. Ite syön melkeenpä joka aamu mysliä ja jugurttia, mut lapset syö toastia Marmiten kera (jos ette tiiä mitä Marmite on nii älkää huoliko en mäkää :D). Ja koska koulussa ei oo ilmaista lounasta nii kouluun tuodaan omat eväät, yleensä sipsejä, hedelmä, sandwich, keksejä ja myslipatukka. 
Yks erittäin tyypillinen ruoka on jo edellä mainittu jauheliha & juusto (mince & cheese) pie, joita oikeestaan kaikki käy ostaa lounaalla läheisestä dairysta (dairy on tavallaan r-kioskia vastaava putiikki joita on joka kulmassa). Energiajuomat, etenki V, on kans suosittuja mut niihin mä en koske :D Muita paikallisia ruokia/jälkkäreitä on island donuts (hyvin rasvasia ja kuorruttamattomia donitseja), butter chicken (tavallaan kanacurry), pikelets (minilettu), pork/lamb roast ja banana cake. Nää myös tykkää laittaa vaahtokarkkeja joka suklaapatukkaan, ja näillä on oma kaakao, milo, joka ei mun mielestä eroo normikaakaosta mitenkään. Nii ja pikaruokaloita löytyy joka paikasta, pelkästään tässä vajaan 12 000 asukkaan kylässä on KFC, Burger King, Subway, McDonalds ja varmaan 10 eri fish & chips paikkaa :D
Mut eniten mä ikävöin kunnon suomalaista leipää, koska oikeesti tästä kylästä ei saa mitään muuta ku valkosta pullamössöö.. Eli vaikka en mikään ruisleivän suurkuluttaja ookkaan nii tällä hetkellä tuntuu et voisin syödä sitä kilokaupalla :D
Ainiin ja eipähän unohdeta kiwien keksimää jälkkäriä pavlovaa!




Hinnat
Asioiden hinnat ei nyt sinänsä oo niin suuri eroavaisuus kun hintataso täällä on suurinpiirtein sama ku Suomessa, mut koska 1€ vastaa tällä hetkellä $1,6 nii Suomeen verrattuna täällä on halpaa. Usein kuitenki unohdan et euro ei vastaa yhtä dollaria, mikä on ihan hyvä koska se estää mua tuhlaamasta liikaa :D Tietysti hintataso vaihtelee kaupunkien/paikkojen mukaan, ja etenki isommat kaupungit missä käy paljon turisteja on verrattain kalliimpia paikkoja shoppailla.

Muoti/vaatetus
Mun on vähän paha sanoo muodista yhtään mitään mut yks erittäin tyypillinen kiwi-piirre on jandalsit (flip flopit) ja sukat ympäri vuoden :D Ja jandalseihin kun yhdistää rugbyshortsit ja hihattoman paidan nii sitä kiwimmäks ei kyl paljoo voi mennä!
Mut joo ei kaikki rugbyshortseissa tääl hiihdä et vois sanoo et pääosin vaatetus on oikeestaan aika samanlaista mitä Suomeski näkee :D

Luonto
Uuden-Seelannin luonto on niiin kaunis ja ihan täysin erilainen Suomeen verrattuna! Päättymättömät vihreet kukkulat, korkeet vuoret, uniikit linnut ja havu-, lehti- ja sademetsien sekotukset on näkyjä mihin en ikinä tuu kyllästyy. Suurin osa linnuista Uudessa-Seelannissa on lentokyvyttömiä, ja ainoo alkuperäismaanisäkäs on lepakko. Valitettavasti ihmiset on tuonu vuosien varrella niin paljon tänne kuulumattomia eläinlajeja (mm. possumi, kärppä, rotat & hiiret, kissa) et moni Uuden-Seelannin eläinlajeista on uhanalainen koska niillä ei oo koskaan aiemmin ollu luonnollisia vihollisia ja on siten helppoja saaliita.
Toinen iso luontoon liittyvä ero on tuliperäisyys. Uudessa-Seelannissa on satoja tulivuoria ja maanjäristyksiä esiintyy tosi usein. Myös isot myrskyt on yleisiä ja aiheuttaa paljon tulvia.
Ja kiwi on lintu eikä hedelmä!

the actual anatomy of a kiwi bird

Koulu
Uuden-Seelannin koulujärjestelmä on ihan suoraan sanottuna kummallinen ja mulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää miten se oikeen toimii :D Mut päällimmäiset ja suurimmat eroavaisuudet on arvosana-asteikko, lukujärjestys ja vaikeusaste. Täällä arvosteluasteikkona on vaan neljä eri arvosanaa: N eli Not Achieved (hylätty), A eli Achieved (hyväksytty), M eli Merit (hyvä) ja E eli Excellence (erinomainen). Tähän mennessä oon saanu yhen Meritin ja kaks Excellencee :D
Lukujärjestys on sama koko vuoden, eli vuoden alussa valitaan 6 ainetta mitä sit opiskellaan koko loppuvuosi, ja koulupäivät on mun koulussa aina 8:50-15:10. Onneks tykkään mun aineista koska muuten kyllästyis aika nopeesti! Mulla siis aineina Business studies, Geography, English, History, Art ja Tourism.
Koulu on kans tosi helppoo ja palautuspäivämääristä ei välitetä yhtään. Jos opettajat sanoo et due date on ehdottomasti seuraava maanantai, nii kappas kummaa maanantaina se vaihtuukin viikolla eteenpäin. Ja sit valitetaan kuinka kukaan ei koskaan palauta assessmenteja ajoissa? Plus helppoudesta puheen ollen opet käyttää mua esimerkkinä "Ella, from FINLAND knows this better than you" ihan liian usein.. :D
Opettajia ei saa puhutella etunimellä, vaan sukunimellä ja artikkelilla Mr, Ms, tai Mrs, mut kuitenki oppilaiden suhde opettajiin on tosi kaverimainen? Ja muutenkin NZ High School meininki muistuttaa mua hyvin paljon mun ylä-aste ajoista.. :D Ainiin ja useimmissa kouluissa on koulupuku!

Kieli
Suomi ja englanti on erilaisia! No shit :D Noei mut kiwiaksentti on mun mielestä paras aksentti englannin kielessä, vaikka mulla oli etenkin alussa hankaluuksia ymmärtää näiden slangia. Nyt kuitenkin ymmärrän jo ilmausten 'yeah nah' and 'nah yeah' erovaisuudet ja osaan käyttää sanontoja  'sweet as', 'choice bro' ja 'eh' oikein ;) 

tää on oikeest aika accurate :D
Liikenne
Vasemmanpuoleinen liikenne hämmentää mua vieläkin, ja pari kertaa oon pinkonu tien yli ku oon todennu et katoin väärään suuntaan sitä ylittäessä :D Täällä ei myöskään pidetä ajovaloja päällä ellei oo pimeetä tai tosi sumuista. Julkista liikennettä ei oo, paitsi isommissa kaupungeissa kuten Aucklandissa ja Wellingtonissa. Täällä ollaan siis käytännössä täysin riippuvaisia vanhempien kyydeistä jos jonnekkin haluu mennä, eli ei vaan voi samalla tavalla yhtäkkii päättää et 'jahas tänään ois kiva päivä piipahtaa Helsingissä' ja hypätä bussiin niinku Suomessa. Toisaalta en mä paljon julkisia täällä tarviikkaa ku Tokoroa on sen verran pieni et pystyn melkeempä kävelee kaikkialle. Mut mopoautoa ikävöin!
Ja liikenteeseen liittyen NZ ajokortin ajaminen on tosi monimutkanen. Se on kolmivaiheinen ja kaiken kaikkiaan kestää about 2 vuotta suorittaa. Ekan inssin jälkeen saa 'learners licencen', mikä tarkottaa et ajaessa täytyy aina olla mukana henkilö jolla on ollu full licence yli 2 vuotta. Puolen vuoden learnersilla ajon jälkeen pääsee tokaan inssiin suorittamaan 'restricted licencen', minkä kanssa saa ajaa 5am-10pm välillä yksin ja matkustajat on rajotettu perheenjäseniin. Mut jos mukana on full licencen omaava henkilö nii rajotuksia ei oo. Full licence inssiin pääsee 18 kuukauden restrictedillä ajon jälkeen, eli sit saa ajaa vapaasti yksin. Hämmentävää :D

Talot
Täällä suurin osa taloista on yksikerroksisii ja aika pieniä, ja kerrostaloja löytyy vaan isommista kaupungeista. Joka talossa missä oon tähän asti käyny on kokolattiamatto ainakin kahessa huoneessa ja vessa löytyy aina eri huoneesta ku ite kylpyhuone. Myös talojen eristys on ihan olematon vaikka täällä saattaa talvella mennä pari astetta pakkasen puolelle. Ja koska nyt ollaan hyvää vauhtia menossa talvea kohti nii voin sanoa et oon ilonen et otin villasukkia mukaan!


Hups tuli vähän kilometrin pitunen teksti mut joo toivottavasti tykkäsitte! :)